Vučić erosi Serbian presidentin virasta, koska kaudet loppuivat kesken. Hän pyrkii pääministeriksi – virkaan, jolla ei ole kausirajoitusta lainkaan.

Sunnuntaina Aleksandar Vučić teki sen ainoan asian, johon Serbian perustuslaki oli yrittänyt pakottaa hänet kaksitoista vuotta: hän jätti presidentin viran. Hän ei kuitenkaan poistu hiljaa eikä varsinkaan kauas. Kolmatta presidenttikautta vaille jäänyt Serbian väistyvä valtionpää asettuu nyt ehdolle pääministeriksi lokakuun 25. päivän ennenaikaisissa vaaleissa, jotka hän itse kutsui koolle – virkaan, jossa on presidentin kaikki toimeenpanovalta mutta ei sitä kahden kauden kattoa, joka juuri näytti hänelle ovea.

Perustuslakituomioistuin Belgradissa – elin, joka valvoo sitä kahden kauden rajaa, joka Vučićilta juuri loppui kesken. Kuva: Anton Borzenkov / Unsplash
Perustuslakituomioistuin Belgradissa – elin, joka valvoo sitä kahden kauden rajaa, joka Vučićilta juuri loppui kesken. Kuva: Anton Borzenkov / Unsplash

Kausirajoitukset: yksi. Kunnianhimo: tappiotta.

Serbian perustuslaki sallii presidentille korkeintaan kaksi viisivuotiskautta, ja Vučić, joka on jo istunut kaksi, on tiensä päässä. Pääministerin virassa, jota hän hoiti ennen presidenttiyttään ja jolla monien mielestä on enemmän todellista otetta hallituksen arkeen, ei ole minkäänlaista kausikattoa. Syyskuun 9. päivänä hän allekirjoitti asetuksen, joka hajotti parlamentin ja käynnisti lokakuun 25. päivän äänestyksen, ja perusteli ajoitusta väsyneen alistuneesti, ikään kuin koko juttu olisi jonkun muun idea: ”Olisivatko vaalit olleet tarpeen, jos näitä jännitteitä, näitä poliittisia ristiriitoja ei olisi ollut? Eivät todellakaan olisi.” Kukaan ei pakottanut häntä mihinkään. Silti hän on valmis syyttämään siitä jännitteitä.

Lähtiäislahjakori, jonka pakkasi lähtijä itse

Ennen kuin Vučić luovutti presidenttiyden Ana Brnabićille – parlamentin puhemiehelle ja entiselle pääministerille, josta tulee nyt vt. valtionpää – hän armahti 49 henkilöä, joista 23 oli tuomittu lähes kaksi vuotta maata ravistelleeseen protestiliikkeeseen liittyvissä jutuissa. Liike, jota johtavat yliopisto-opiskelijat tunnuksella ”Studenti su pobedili” (”opiskelijat voittivat”) ja joka asettaa nyt 250 omaa ehdokastaan, sai alkunsa vaatimuksesta selvittää vastuu Novi Sadin rautatieaseman katoksen sortumisesta marraskuussa 2024 – onnettomuudessa kuoli 16 ihmistä. Kaksi vuotta myöhemmin vaatimus ei koskaan ollut lähtiäisarmahduslista, vaan se, että onnettomuuden taustalla oleva korruptio ja poliittinen puuttuminen todella tutkittaisiin. Se on ainakin mieleenpainuva jäähyväislahja.

Kaikki tämä maassa, jossa keskikuukausipalkka oli tänä keväänä 1 032 euroa, kun se naapurimaassa Kroatiassa oli 1 555 euroa – 51 prosentin ero, jonka opiskelijat ovat huomanneet ilman minkäänlaista asetusta, toisin kuin väistyvä presidentti.

Serbian kansalliskokous, jonka presidentti hajotti asetuksella syyskuun 9. päivänä kutsuakseen koolle ennenaikaiset vaalit. Kuva: Anton Borzenkov / Unsplash
Serbian kansalliskokous, jonka presidentti hajotti asetuksella syyskuun 9. päivänä kutsuakseen koolle ennenaikaiset vaalit. Kuva: Anton Borzenkov / Unsplash

Demokratia, ennakkoon hyväksytty

Kysyttäessä, mitä tapahtuu, jos hän häviää, Vučić kertoi CNN:lle hyväksyvänsä tuloksen ja onnittelevansa vastustajiaan ”samana iltana” – reilun pelin lupaus mieheltä, joka kutsui ottelun koolle, valitsi tuomarit ja on mielipidemittausten mukaan tasaväkisessä kamppailussa opiskelijoiden kanssa vaaleissa, joita hän itse kuvailee täysin tarpeettomiksi. Näin rennosti häviöön suhtautuvaksi mieheksi hän on nähnyt yllättävän paljon vaivaa varmistaakseen pehmeän laskeutumisen joka tapauksessa.

Eroaminen ei siis olekaan vallassa pysymisen vastakohta – se on vain paperityö, jolla valta säilytetään uudella kirjelomakkeella. Vučić ei ole poistunut rakennuksesta. Hän on vain löytänyt siitä sen ainoan uloskäynnin, joka kiertää suoraan takaisin ylimmän kerroksen suurimpaan työhuoneeseen.

Jaa tämä artikkeli: