EU:n johtajat kokoontuvat Brysseliin päättämään, mitä tehdä Venäjän 210 miljardille. He ovat jo päättäneet: kokoontua myöhemmin uudelleen.
Eurooppa-neuvoston johtajat kokoontuivat Brysseliin 15. lokakuuta huippukokoukseen, jota isäntä itse kutsui testiksi Euroopan ”korkealle valppaudelle ja operatiiviselle valmiudelle” — ja diplomaatit olivat jo ennen koneiden laskeutumista kertoneet toimittajille, ettei Venäjän jäädytettyjen varojen käytöstä Ukrainan rahoittamiseen odoteta uutta päätöstä. Sama lause päätti lokakuun 2025 huippukokouksen, joulukuun 2025 huippukokouksen ja nyt tämän.
Kana, joka munii kultamunia
Umpikujan keskiössä on yksi maa ja yksi säilytysyhteisö. Belgiassa toimiva Euroclear säilyttää noin 185 miljardia EU:n jäädyttämästä 210 miljardista eurosta Venäjän keskuspankin varoja, jotka jäädytettiin vuoden 2022 hyökkäyksen jälkeen, ja Belgian pääministeri Bart De Wever on vuoden ajan kieltäytynyt päästämästä ketään käsiksi pääomaan. Hän kutsuu Euroclearin jo Ukrainalle kanavoimaa korkotuloa ”kanaksi, joka munii kultamunia” — ja varoittaa, että pääoman takavarikointi olisi ”mahdollinen kansainvälisen oikeuden rikkomus”, joka altistaisi juuri Belgian, ei muita 26 jäsenmaata, Venäjän keskuspankin jo nostamille vastakanteille Euroclearia vastaan Moskovassa, joita riitautetaan Luxemburgissa.
Hänen hintansa mielenmuutokselle ei ole muuttunut: rajattomat rahoitustakuut jokaiselta EU-maalta juuri tätä riskiä vastaan — mitään, mitä yksikään kansallinen parlamentti ei ole vielä kirjannut lakiin. Muidenkaan hinta ei ole muuttunut.
Suunnitelma B:n piti ratkaista asia
EU yritti jo kerran kompromissia. Joulukuussa 2025 johtajat luopuivat Venäjän jäädytetylle pääomalle rakennetusta ”hyvityslainasta” ja tyytyivät tavalliseen 90 miljardin euron lainaan — uuteen EU-velkaan, joka viimeisteltiin seuraavana huhtikuuna ja jonka piti kattaa noin kaksi kolmasosaa Ukrainan vuosien 2026–2027 tarpeista. Sen piti lopettaa kiista.
Ei lopettanut. Lokakuuhun 2026 mennessä 122 Euroopan parlamentin jäsentä ja hallitukset Ruotsista Portugaliin painostivat julkisesti avaamaan jäädytettyjen varojen kysymyksen uudelleen, vedoten Ukrainan puolustusministeriön raportoimaan 23,1 miljardin euron rahoitusvajeeseen. Diplomaatti kertoi toimittajille ennen tämän viikon huippukokousta, ettei ”uusia päätöksiä taloudellisesta tuesta odoteta” ja että kannat ”eivät ole muuttuneet” — lause, joka voisi olla minkä tahansa kolmen edellisen Eurooppa-neuvoston pöytäkirjasta kenenkään huomaamatta eroa.
Kaikki ovat äänekkäästi samaa mieltä, eri asioista
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo, että riski on ”jaettava meidän kaikkien kesken”. EU:n ulkopoliittinen johtaja Kaja Kallas sanoo Venäjän ”aiheuttavan vahingon”, joten Venäjän pitäisi maksaa. Puolan pääministeri Donald Tusk heittää kolikkoa: ”Joko rahaa tänään tai verta huomenna.” Bart De Wever sanoo, ettei hänelle ole vielä näytetty tekstiä, jonka hän voisi allekirjoittaa. Kaikki neljä ovat toistaneet tämän kameroiden edessä useammassa kuin yhdessä huippukokouksessa, joka myös päättyi ilman päätöstä.
Video: sama taistelu, vuosi myöhemmin
Yle Uutisten lyhyt uutinen edellisestä vastaavasta huippukokouksesta kertoo, mistä kiista on kyse — ja miksi mikään ei liikkunut silloinkaan.
https://www.youtube.com/watch?v=KYNDJ_Hp98A
Eurooppa-neuvoston julkaistu esityslista 15.–16. lokakuulle sisältää kolme pääkohtaa: kriisivalmius, laajentuminen ja Lähi-itä. Venäjän 210 miljardia ei tällä kertaa ole edes virallisella listalla — se on diplomaattien mukaan asia, jota johtajien odotetaan käsittelevän epävirallisesti työlounaalla. Jossa, Brysselin mukaan, todelliset päätökset yleensä tehdään. Paitsi, näköjään, ei tällä kertaa. Ei vielä ainakaan.