Tuomari Voitti Juuri Nobelin Rauhanpalkinnon Kansainvälisten Tuomioistuinten Puolustamisesta. Muutamaa Tuntia Myöhemmin Washington Asetti Pakotteet Tuomioistuimelle, Jossa Hän Itse Istui.

Perjantaina Norjan Nobel-komitea myönsi rauhanpalkintonsa Navi Pillaylle, 84-vuotiaalle eteläafrikkalaiselle juristille, joka on omistanut uransa väittämiselle, ettei kukaan — ei diktaattori, ei kenraali, ei presidentti — ole kansainvälisen oikeuden yläpuolella. Muutamaa tuntia myöhemmin Yhdysvaltain hallitus antoi tuomioistuimelle, jossa Pillay itse oli aiemmin tuomarina, leiman, joka on yleensä varattu huumekartelleille ja pakotteiden kohteena oleville hallinnoille: jäädytetyt varat Yhdysvalloissa ja tilanteen, jossa jopa huoltolaskun maksamisesta dollareissa tuli yhtäkkiä asianajajien asia. Nobel-tuomaristo oli varoittanut, että ”kansainvälisen oikeuden tuomarit ja instituutiot ovat poliittisen hyökkäyksen kohteena.” He eivät odottaneet vastauksen saapuvan samana uutispäivänä.

Roistovaltion Kohtelu, Oikealle Tuomioistuimelle

Ulkoministeri Marco Rubio ilmoitti toimenpiteestä perjantaina, ja ensimmäistä kertaa pakotteet kohdistuivat Kansainväliseen rikostuomioistuimeen instituutiona, ei vain yksittäisiin tuomareihin ja syyttäjiin, joita Washington oli jo pakottanut yksi kerrallaan vuodesta 2025 lähtien. ”Joko ICC lopettaa uhkailunsa, tai me lopetamme ICC:n,” Rubio sanoi ja kutsui tuomioistuinta ”riistäytyneeksi” instituutioksi.

Esitetyt valitukset olivat täsmällisiä: tuomioistuimen tutkinta väitetyistä väärinkäytöksistä Afganistanissa, joka voisi koskea Yhdysvaltain sotilas- ja tiedusteluhenkilöstöä, sekä pidätysmääräykset Israelin pääministeriä Benjamin Netanjahua ja entistä puolustusministeriä Joav Gallantia vastaan Gazan sodan vuoksi. Rubion perimmäinen kanta, jota hän on toistanut yli vuoden ajan, on, etteivät amerikkalaiset yksinkertaisesti kuulu tuomioistuimen tuomiovallan piiriin — kanta, jonka pakotteet nyt panevat täytäntöön ei oikeudellisin perustein, vaan jäädyttämällä kaiken, mitä tuomioistuin omistaa Yhdysvalloissa, ja kieltämällä kaikkia tarjoamasta sille varoja, tavaroita tai palveluita.

Pakotteiden Kohteena, mutta Eläkejärjestelmä Saa Jatkaa

900 hengen kansainvälisen tuomioistuimen kohteleminen terrorismin rahoitusverkostona vaatii yllättävän paljon paperityötä. Ulkoministeriö varasi 180 päivän yleisluvan pelkästään ”ylläpitoa” varten sekä erilliset luvat IT-palveluille, eläkehallinnolle ja tuomioistuimen vangittuihin liittyvälle työlle — byrokraattista elintukea instituutiolle, jonka ei periaatteessa pitäisi enää pystyä ostamaan nitojaa amerikkalaiselta toimittajalta.

Tuomioistuin oli puolestaan osannut odottaa tätä. Oikeustieteilijä William Schabas kertoi ICC:n valmistautuneen hiljaa jo yli vuoden ajan: se oli siirtynyt amerikkalaisesta ohjelmistosta eurooppalaisiin vaihtoehtoihin ja lopettanut yhteistyön ranskalaisen vakuutusyhtiö Axan kanssa. Kukaan ei vielä täysin tiedä, mitä pakotteet lopulta rikkovat, hän lisäsi.

Arvostelut Ovat Jo Tulleet

Tuomioistuin ei jäänyt hiljaiseksi. Apulaissyyttäjä Nazhat Shameem Khan sanoi Reutersille, että pakotteet ”on tuomittava” ja että niiden tarkoitus oli ”heikentää oikeusvaltioperiaatetta kansainvälisesti,” ja lisäsi, että tuomioistuimen ”työ jatkuu kaikissa tilanteissamme, tutkinnoissamme ja syytteissämme.” ICC:n oma lausunto oli lyhyempi ja suorasukaisempi: ”Historia tuomitsee tämän hetken.”

Benjamin Netanjahu, jonka pidätysmääräys on yksi toimenpiteen kahdesta mainitusta perusteesta, kiitti hallintoa sen ”johtajuudesta.” Ihmisoikeustutkija Mark Kersten sanoi, että tuomioistuimen puolustajat olivat pelänneet juuri tätä siitä lähtien, kun Trumpin toinen kausi alkoi tammikuussa 2025, ja että ”pahin mahdollinen skenaario on toteutunut.”

Kyse ei ole uudesta kiistasta, vain suuremmasta. Washington on puolentoista vuoden ajan pakottanut yksi kerrallaan tuomioistuimen presidenttiä, yhdeksää sen kahdeksastatoista tuomarista, molempia apulaissyyttäjiä, entistä pääsyyttäjää sekä tuomioistuinta lähellä olevia YK:n virkamiehiä ja ihmisoikeusjärjestöjä. Vuoden 2002 yhdysvaltalainen laki — lempinimeltään, ihailtavan suoraan, ”Haagin valtauslauseke” — sallii jo nyt sotilaallisen voiman käytön minkä tahansa amerikkalaisen vapauttamiseksi, jonka tuomioistuin joskus ottaisi kiinni. Tšad ja Venezuela ilmoittivat heinäkuussa aikeistaan erota ICC:stä kokonaan, Burkina Fason, Malin ja Nigerin jälkeen.

Yhtenä perjantai-iltapäivänä planeetan kunnioitetuinta kansainvälisen oikeuden puolustajaa ja instituutiota, jonka rakentamisessa hän oli mukana, erotti vain yksi uutispäivä: hän piteli mitalia, tuomioistuin täytti poikkeuslupahakemusta eläkehallinnoijalleen. Nobel-komitea halusi maailman tietävän, että oikeusvaltiolla on yhä puolustajia. Washingtonin vastaus saapui muutamaa tuntia myöhemmin 180 päivän luvan muodossa pitää valot päällä.