Länsi-Eurooppa pelkää Venäjää. Näin se on päättänyt todistaa sen: yksi lausunto, yksi kokous, yksi suljettu konsulaatti.
Venäläinen drone häiritsee saksalaista lentokenttää. Bryssel lupaa jämäkän vastauksen. Kuukausia myöhemmin mantereen jämäkin tuotos on protokolla, jonka mikä tahansa yksittäinen maa voi teknisesti jarruttaa yksinään.
Drone kiitotiellä, kaksi rakennusta kiinni
4. elokuuta drone ilmestyi Leipzig/Hallen lentokentän turva-alueelle lähelle ukrainalaista rahtikonetta. Pian sen jälkeen toinen drone törmäsi toiseen ilma-alukseen ja esti sen laskeutumisen. Saksan sisäministeri ei epäröinyt osoittaa tavanomaista syyllistä: menetelmiä, jotka ovat ”tuttuja muista Venäjän hybridioperaatioista”, hän sanoi, siinä varovaisessa diplomaattisävyssä, joka tarkoittaa ”tiedämme täsmälleen kuka tämän teki, mutta sanomme sen kohteliaasti”.
Vastaus tuli nopeasti, ainakin paperilla: Saksa sulki Venäjän konsulaatin Bonnissa ja Venäjä-talon Berliinissä. Toisin sanoen, kun drone vaaransi ihmisiä täynnä olevan lentokoneen, näkyvin toimenpide oli sulkea kaksi rakennusta, joissa aiemmin järjestettiin kulttuuritilaisuuksia ja viisumiasioita. Venäjä selviytynee iskusta.
Protokolla, joka lupaa koolle kutsumista, ei seuraavan droonin pysäyttämistä
16. syyskuuta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli niin kutsutun ’hätätilan turvallisuusprotokollan’: NATO:n artikla 4:n mallin mukaisen mekanismin, joka antaa millä tahansa jäsenvaltiolla mahdollisuuden kutsua koolle muut 26 hallitusta neuvottelemaan ja koordinoimaan vastausta, kun se kärsii kyberhyökkäyksestä, drone-tunkeutumisesta tai sabotaasista. ’Eurooppa tarvitsee oman yhteisymmärryksensä siitä, miten tiettyihin tapauksiin vastataan’, hän sanoi. Ketään ei voi syyttää siitä, ettei olisi ollut selvä siitä, mitä täsmälleen tarjotaan: kokousta.
Protokolla itsessään ei määrittele, vaatiiko kokouksesta syntyvä vastaus yksimielistä hyväksyntää — ja Euroopan ulkopolitiikassa lähes kaikki vaatii. Kuten eräs analyytikko totesi, suoremmin kuin Brysselissä yleensä sallitaan: ’Neuvottelu ei ole toimintaa. Koolle kutsuminen ei ole vastaus.’ Se, että tämä piti ylipäätään sanoa ääneen, kertoo jo aika paljon.
Veto, joka jo selittää kaiken
Samalla viikolla, kun uutta protokollaa esiteltiin, Ranska ja Slovakia estivät Venäjä-pakotteiden rutiininomaisen uusimisen — juuri sellaisen päätöksen, jota uuden mekanismin piti nopeuttaa — vaatien venäläisen liikemiehen Alisher Usmanovin poistamista listalta. Ranska vetosi määrittelemättömiin ’kansallisen turvallisuuden’ syihin. Lopputulos oli seitsemän päivän jatko tavanomaisen kuuden kuukauden uusimisen sijaan.
Yhteenvetona siis: samaan aikaan kun komissio esitteli hienon uuden protokollan Venäjään vastaamiseksi, jo olemassa ollut mekanismi — se, joka oli toiminut vuosia — jumiutui yhden nimen vuoksi listalla. On vaikea kuvitella selkeämpää esimerkkiä siitä, kuinka usein uutta protokollaa tullaan tarvitsemaan.
Pelko, mitattuna budjeteissa
Loppu tarinasta näkyy puolustusmenoraporteissa: juhlallisesti julkistettuja budjettikorotuksia, joita seuraa analyyseja samasta tutusta kuilusta luvatun rahan ja todella toimitetun suorituskyvyn välillä. Euroopan parlamentin jäsenet ovat kuukausia vaatineet ’yhtenäistä vastausta’ Venäjän rikkomuksiin ja hybridisotaan — vaatimus, joka määritelmän mukaan on järkevä vain, jos tuota yhtenäistä vastausta ei vielä ole olemassa.
Me vietämme aikamme muuttamalla yhtä kieltä toiseksi, jotta ihmiset ymmärtäisivät toisiaan hieman nopeammin. Tämä uutinen ei tarvinnut kääntämistä — ’olemme syvästi huolissamme’ kuulostaa samalta kaikilla EU:n 24 virallisella kielellä. Sitä emme ole vielä osanneet kääntää millekään kielelle: ’huoli’ sanaksi ’päätös, jota kukaan ei voi yksin jarruttaa’. Yritämme yhä. Epäilemme, että Brysselikin yrittää.